Nyt ne on koettu ja takana päin! Olan, enoni sekä kummisetäni 40-vuotisjuhlat uskomattomine vieraineen! Ilta oli naamiaishenkinen ja juhlakansan joukosta löytyikin muun muassa 3x Napoleon, Batman ja Robin, Indira Gandhi, Scarlett O´Hara, Uuno Turhapuro, Peppi Pitkätossu, Melanie Hamilton ja katseitakääntävän komea Al Capone!
Rauhallinen alku takasi riehakkaan lopun, ja mitä kaikkea sillä välillä tapahtuikaan. Illan emäntä, juhlakalun puoliso, oli loihtinut pöydät notkumaan aivan ihania herkkuja. Oli makeaa ja suolaista, pizzoja, piirakoita, salaatteja, kakkua ja muuta hyvää. Juomapuolestakin huolehdittiin vähintään ruhtinaalisesti, boolihanoja täytettiin illan mittaan useampaankin otteeseen. Booli vetikin väkeä puoleensa kuin magneetti, ja jokainen meistä tietää mihin sellainen johtaa. Juhlat kuitenkin pysyivät hallinnassa koko illan, pieniä lipsahduksia huolimatta. Kaikilla oli hyvä mieli ja tanssijalka nousi yhdellä jos toisellakin. Uusia tuttavuuksia solmittiin ja vanhoja vahvistettiin.
Kuultiin useita puheita, lauluja ja muita ystävyyden ja kunnian osoituksia sekä onnitteluja eri muodoissa. Lahjapöydältä nopeasti bongasin ihan Olan itsensä näköisiä lahjoja.. Matkarahasto karttui, moottoripyörään saatiin uusi rengas törkeyksillä höystettynä, reissuja varten sankari sai vähän normaalista poikkeavan matkaoppaan, sekä ymmärtääkseni moottoripyörään mahdollisesti matkalla ilmestyviä vikoja varten työkaluja. Muutama juhlapullokin pöydästä löytyi, ja monenlaista muuta.
Itse ilmestyin paikalle vähän tapojeni mukaan myöhässä, joten missasin sankaria koskevan tietokilpailun, mutta yhdeksältä ammuttavaan ilotulitukseen ehdin paikalle. Ilotulitus tapahtui omatoimisesti, toki luvat oli hoidettu kuntoon. Muutamaan otteeseen ehdin miettiä, mahtaako sytyttäjät olla ihan vireessä..
Juhlakansaa ilahdutti myös bändi, jonka nimi ei koskaan itselleni selvinnyt, mutta joka soitti menevät soundit ja sai väen ylös tuoleistaan. Tanssilattialla nähtiin sujuvia askeleita ja välillä aika villiäkin menoa. Scarlettilla oli vaikeuksia pitää tukka päässä ja omaakin hattua sain etsiskellä tanssikansan jalkamerestä Johtaja U.Turhapuron huikeiden taivuttelujen jäljiltä. Bändin vedettyä kaksi settiä, nähtiin viimeisenä lavalla sankari itse kitaristina ja korviahivelevää laulantaa tarjosi joku vieraista, jonka nimeä en tiedä tai muista!
Täydet pisteet juhlista menee järjestäjille, yhteistyössä O&A oli saanut rakennettua mahtavat syntsäkimarat, jotka taatusti täyttivät kaikkien odotukset. Uskallanpa väittää, ettei toisia samanmoisia nähdä taas seuraavaan vuosikymmeneen. Ehkä sitten, kun tämä suvun seuraava polvi pyörähtää neljännelle kymmenelle ;) Iso kiitos!!
Terveisin,
Melanie Hamilton
Ps. Rutkasti kuvamateriaalia tulossa myöhemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti