Invincible

Muutaman päivän jälkeen on taas kiva palata blogin pariin kun on aiheita mistä kirjoittaa. Unpleasant things first, asuntojupakka kaikkine käänteineen tuli päätökseen vielä viime tiistain aikana, kun ilmoitimme maksavamme sen 155 euroa. Saimme 2000 euron vuokravakuutemme, sekä allekirjoitukset paperiin, jossa vuokranantajamme vakuuttavat, ettei meillä enää ole mitään velvoitteita heitä kohtaan. Kaikki puheet siivouskustannuksista ja muusta humpuukista peruttiin, ylläri. End of story.

Nyt taas elämä on urissaan, eli olen töissä. Tänään kello soi aamulla 04.40 ja silmät ristissä (kyllä, just niin) lähdimme suihkimaan Eurasta kotia kohti. Ihana viikonloppu takana, saatiin levätä ja nautiskella, syödäkään ei tarvitse taas viikkoon, kiitos Äiti. Vanhempien uusi koti oli aivan mielettömän ihana, ei ollut vaikeuksia tuntea oloaan kotoisaksi. Ulkosauna maailman parhailla löylyillä kruunasi kaiken. Pihaa on enemmän kuin tarpeeksi ja rakennuslupaakin jäljellä kolmen omakotitalon verran, ehkä me sitten rakennamme oman pesämme samalle tontille myöhemmin ;) Oli kivaa viettää aikaa porukalla, kiitos! Mirka ja Petri tuleekin pian jo meille syyslomaa viettämään, sitä odotan kovasti.

Onko mitään suloisempaa..?

Lauantaina käytiin myös kurkkaamassa miltä Hentun ja Joonan kartano näyttää ja voi veljet! Vielä tekemistä riittää mut kyllä ovat ihmeitä saaneet aikaan nyt jo. Neliöitäkin on tarpeeksi myös karvaisemmille kavereille. Suunnattiin yhdeksäksi Poriin hohtokeilailemaan porukalla ja tämän jälkeen taltutettiin nälkää Amarillossa. Ja vaikka Järvisen Masa haukkuikin mua rännipelleks ennen kun edes päästiin keilahallille asti, niin kuinkas kävikään, olin almost invincible! Kolmesta kierroksesta minä voitin kaksi ja voi, kuinka monta kaatoa teinkään!! Kyllä nyt jaksan olla itseriittoinen. Illan aikana meinasin kuolla nauruun noin 1600 kertaa, on varmaan turhaa sanoa et oli aivan älyttömän kivaa <3 Ikävä iski nyt jo!

Tämä viikko menee suht leppoisasti, töitä vain keskiviikkoiltana ja sunnuntaina, muuten koulua vaihtelevasti. Perjantaina on anatomian tentti, jonka kyllä pitäisi kuormittaa kaikkia näitä päiviä. Nyt mun pitäisi enää löytää jostain se viimeinen motivaation siemen.. Tai oikeastaan siitäkään ei ole puutetta, on vaan niin paljon kaikkea muutakin kivaa puuhaa. Huomenna mennään Hannan kanssa oriflameiltamille ja saunomaan, joten hellllou tiistai!

Nyt kurvailen kotiin murmelin kainaloon, öitä!