Nälkä, päänsärky, nestehukka, kuiva kurkku ja hartiakipu on ne asiat, jotka vaivaavat tällaisten työpäivien jälkeen, niinkuin esimerkiksi tänään oli. Ei taukoja, lukuunottamatta pikaista ruokista, ei aikaa jutella ja tutustua työkavereihin, ei aikaa lukea nettilehtiä tai aikaa puhua puhelimessa (nämä asiat eivät kai kuulukaan niihin, joita työpaikalla ensisijaisesti tehdään). Ei edes aikaa juoda välissä kupillista vettä tai kahvia. Työpäivä päättyi 20 minuuttia myöhemmin mitä piti, koska asiakkaita riitti vielä yli sulkemisajan.
Siitä huolimatta, että edellinen kappale sai tilanteen kuulostamaan äärimmäisen negatiiviselta, olen tosiasiassa aivan fiiliksissä tästä kaikesta! Pidän kiireestä, pidän siitä, että asiakkaita on paljon (Huom! En kuitenkaan ihan rehellisesti voi sanoa, että pidän asiakkaista, koska se olisi yleistämistä. Kauniisti voinen sanoa, että ihan kaikista ei voi, eikä tarvitse pitää. Ehkä hekään eivät pidä minusta.), pidän uudesta työympäristöstä ja uusista työkavereista. Kaikin puolin olen erittäin tyytyväinen tilanteeseen ja itseeni, siihen, että uskalsin lähteä pois sen kaiken luota, mikä oli jo tullut tutuksi ja mikä olisi ollut helppoa.
Päivät ovat menneet ihan älytöntä vauhtia eteenpäin.. Omia juttuja ei ole aikaa funtsia työpäivän aikana, joten niitä olen yrittänyt hoitaa aamuisin ja iltaisin. Parisuhteen hoitamiseenkin pitää käyttää huolellisesti aikaa joka päivä! Kuntosalikortin sain hommattua ja tänään poikkesin uudella salilla kurkkaamassa millaiseen ympäristöön pääsen treenailemaan. Paikka näytti olevan tosi kiva, viihtyisä ja eloisa. Henkilökunta oli ystävällistä ja avuliasta. Huomenna lähtee taas treenit pitkästä aikaa pyörimään, saadaan tämä tyttö kesäkuntoon ;)
Muuton tiimoilta olisi paljonkin asioita hoidettavana. Uuteen asuntoon pääsemme viemään tavaroita jo hyvällä tuurilla ensi viikolla, vuokrasopimus virallisesti alkaa 1.4. Jee! Uusi koti on mieletön, mahtava upea, ihana! Minä <3 oma sauna.
Nyt on niin monta asiaa käsillä, etten tiedä mistä olisin eniten innoissani. On vaan niin hyvä mieli jatkuvasti, että on kiva päästä hehkuttelemaan täällä.
Vaikka vielä on asumisten, raha-asioiden ja ympäristöön, liikkumiseen ja yleensäkin Helsinkiin sopeutumisen kanssa vähän pakka sekaisin, niin tunnelin päässä on valoa rutkasti. Uskon, että kuukauden kuluttua alkaa joka taholla helpottaa. Pääsee asettumaan ja nauttimaan rauhassa siitä mitä on ympärillä. Kevät tekee tuloaan ja kesäkin lähestyy.. voiko tässä olla huonolla tuulella? Kaiken lisäksi mua on joka päivä tukemassa, naurattamassa ja tekemässä onnelliseksi sellainen ihminen, jonka seurassa vain on mahdotonta olla pahantuulinen. Pari loistavaa kaveriakin löytyy täältä päin! Ja puhelin.... se vasta hieno keksintö on. On ollut kiva jutella ja kuulla kuulumisia Porin ja Harjavallan kavereilta.
Yritin keksiä jotain negatiivistakin, jottei ylitsevuotava kertomukseni siitä, miten onnellinen olen, tuntuisi liian epäuskottavalta. Juuri nyt en kyllä keksi mitään, mistä näkisin aiheelliseksi valittaa. Tämän mielentilan löytäessäni tunsin saavuttaneeni jotain! Onpas pieni hetki kulunut siitä, kun olen ollut vastaavassa tilanteessa aiemmin. Tilanteessa, jossa mikään maailman asia ei paina ollenkaan. Ei juuri nyt. Ei juuri tässä mielentilassa. Vau.. Tämähän on tavoittelemisen arvoista.
Näissä tunnelmissa on hyvä lopettaa, syödä kunnon iltapala, käpertyä peiton alle ja jatkaa unissa samoissa pilvilinnoissa, jotka kerrankin ovat käyneet todellisuuteenkin.
Täältä päin siis hyvää yötä ja yhtä hyvää huomista päivää muillekin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti