Lensin siis sunnuntaina 20.11 Dubaihin, jossa M jo olikin vastassa noutamassa minua varsinaiseen kohteeseemme Al Ainiin. Etukäteen kentällä pohdimme muutaman suomalaisen naisen kanssa, että millainenkohan paikka se Al Ain mahtaa olla, varmaan joku pieni kylä (yleissivistys kunniaan). Mahtaakohan siellä olla kauppaa jossakin lähellä, että saadaan ainakin tarvittavaa evästä päiviksi? Nojoo, vähän meni pieleen. 600 000 asukkaan kaupunki on vaikuttavan näköinen Vegasmaisine vtäyalomainoksineen ja kaupungista löytyy myös aivan käsittämättömän suuri ostoskeskus. Pohjoismaiden suurin kauppakeskus, Helsingin Itäkeskus häviää kyllä tälle linnoitukselle 100-0. Kyllä löytyy siis kauppaa ja ravintolaa tästä "kylästä" joka tarpeeseen.
Jo ensivaikutelman perusteella osasin heti sanoa, että Arabiemiraatteihin palaamme vielä uudelleen. Nähtävää jäi valtavasti ja lomakohteena se on paljon enemmän kuin miellyttävä. Kaikki on mahtavan näköistä; kiiltävää, marmoria, uutta, korkeaa, vaikuttavaa. Arabiemiraatit on täynnä superlatiiveja: maailman suurin kauppakeskus, maailman korkein rakennus ja lista jatkuu. Toisin kuin esimerkiksi Egyptissä, täällä mikään ei näytä keskeneräiseltä eikä epäsiistiltä. Upeat rakennukset, hyväkuntoiset tiet, hyvin hoidetut nurmet, kauniit puistot ja valoköynnöksin koristellut palmut veivät ainakin itseltäni jalat alta, Dubain arkkitehtuurista puhumattakaan. Kukaan ei tyrkytä agressiivisesti, eikä kukaan kerjää. Turistiakin arvostetaan ja ainakin omien kokemuksiemme perusteella paikalliset ovat vilpittömästi kiinnostuneita siitä, että me viihdymme. Arabiemiraateissa olet muuten Sir tai Madame, kunnes toisin pyydät.
Arabiemiraatit oli muutenkin kaikin puolin erityisen miellyttävä paikka suomalaiselle turistille. Ensinnäkin kaikki puhuvat hyvin selkeää englannin kieltä. Toiseksi liikennemerkit, televisio-ohjelmat, sanomalehdet, kirjat ja kaikki muu mitä ikinä keksit, on ensisijaisesti englannin kielellä. Oli ilo katsoa OC:ta, jota ei oltu dubattu esimerkiksi ranskaksi, espanjaksi tai italiaksi, niinkuin heillä on tapana. Liikenne on sujuvaa, keskustassakin tiet ovat kolmikaistaisia ja joka paikassa hyvässä kunnossa. Moottoritiet ovat parhaimmillaan seitsemänkaistaisia. Täysin merkityksetön tieto taas on se, että arabit tuntuvat ajavan vain valkoisilla autoilla. Valkoisilla, uusilla, suurilla ja tehokkailla. Pieni saa olla vain, jos kysymyksessä on Ferrari, niinkuin usein onkin. Jos näimme liikenteessä värillisen auton, oli se todennäköisesti Arabiemiraateissa asuvan pakistanilaisen pick up, tai turistin vuokra-auto, aivan niinkuin meidän beige, tehoton Nissan.
Iloitsin pienistä asioista, kuten huoltoasemalla asioinnista. Täysi tankillinen bensiiniä + ikkunoiden pesu 12 euroa. Sisään mennessä huoltoasemat muistuttivat mitä tahansa ABC -asemaa, twixit, marsit ja kinder buenot nököttivät karkkihyllyssä vieri vieressä ja vitriinistä sai päivän tuoreet pasteijat kuten meillä täällä Suomessakin. Kaupassa käydessäkin löytyi lähes samat tuotteet kuin kotoa.
Kolmen tähden hotellimme ansaitsee minun mittapuulla viisi tähteä. Vastaavassa hotellissa en muista milloinkaan majoittuneeni. Huone oli mielettömän upea ja aamiainen aivan mahtava (KIITOS luojalle nakeista ja kananmunasta; Etelä-Euroopassa tunnetaan vain munkit, marmeladit, kääretortut, suklaakakut ja muut makeat ällötykset aamiaisella). Matkan aikana ei kertaakaan tarvinnut pelätä mitä uskaltaa laittaa suuhunsa, ruoka oli hyvää ja puhdasta, vatsalla ei ollut mitään mukisemista. Itse tietenkin olin huono hyödyntämään tätä ihanaa buffetaamiaista kun joka aamu heräsin viime tingassa tapojeni mukaan ja ahmaisin vain mukaani jotakin, mitä ensimmäisenä tarttui käteen. Joka aamu juoksin aamiaissalista ulos posket vielä pullollaan nakkeja ja pekonia.
Ja se sää.. se kaikkein paras osa koko lomaa. +30, ei kuitenkaan liian tuskaista. No need to say more. Joko saa lähteä takaisin, joko?? Pitää varmaan alkaa kyselemään taas harjoittelupaikkaa... Suomalaisia asuu Arabiemiraateissa yllättävän paljon ja etenkin kuulemma suomalaisista opettajista ja sairaanhoitajista on pulaa. Pidetään korvan takana.
Jatkan tarinaa loman tarkemmasta sisällöstä seuraavassa postauksessa, ettei tule romaania.
Hyvää yötä <3
"Joka aamu juoksin aamiaissalista ulos posket vielä pullollaan nakkeja ja pekonia"
VastaaPoista:,DD Hyvin sanottu!