sunnuntai 13. maaliskuuta 2011

Metka Metka-gaala!

Otsikon mukaisesti juhlittiin eilen Metka-gaalassa. Kyseessä on siis opiskelijajärjestö Metkan järjestämä vuosittainen gaala, eli vuosijuhla. Vuosijuhlaa voisi kutsua kauniisti verhotuiksi opiskelijabileiksi, koska sama mentaliteetti loppujen lopuksi on missä vaan - mitä enemmän alkoholia, sen parempi. Metka-gaalassa alkoholitarjoilu oli ehkäpä vielä petollisempi kuin muissa peruskinkereissä. Ensinnäkin juoma on halvan sijasta täysin ilmaista, ja toiseksi, se tarjoillaan pöytiin. Mikä siinä sitten on vialla? No.. Kun kaksi ja puoli tuntia nauttii illallista istualtaan ja hörppii siinä sekä alkumaljat, snapsit, että illallisviinit ja tämän jälkeen nousee ensimmäisen kerran esimerkiksi suunnistamaan kohti wc:tä, huomaa, että salakavalasti ne juomat ovatkin menneet päähän... ja jalkoihin. Ihan täysin huomaamatta!

Illallinen oli mielettömän hyvä, mutta vatsaan jäi kyllä sen jälkeen vielä ammottava kolo, jonka olisin voinut paikata esimerkiksi puolikkaalla kebabannoksella. Alkuruoan, pääruoan ja jälkiruoan jälkeen en edelleenkään ollut ollenkaan varma kumpi vatsaani täytti enemmän, ruoka vai viini. Mutta olipas muuten ihanaa hienostella! Sitä niin harvoin pääsee tilaisuuteen, jossa ei tarvitse laittaa tikkua ristiin ruokansa eteen, vaan kaikki tuodaan pöytään, niin ruoat, kuin juomatkin. Laseja ja ruokailuvälineitä oli pöytään katettuna niin paljon, että tarvittiin hotelli- ja ravintola-alan koulutus pohjalle jotta osattiin käyttää kaikkia vempaimia oikeassa järjestyksessä. Ruokailun ohessa sitten tietysti asiaankuuluvasti laulettiin erilaisia juomalauluja pienistä käärmeistä ja helvetin pienistä käärmeistä, sekä seuraavaa:

Tänään otetaan
(sävel: Joulu on taas)



Tänään otetaan, tänään otetaan,
helevetin paljon viinaa
Huomenna on, huomenna on,
helevetin kova krapula


I dag ska vi ta, i dag ska vi ta,
helevete mycket brännvin
I morgon ska vi ha, i morgon ska vi ha, helevete kova krapula
Tänä vötame, tänä vötame
kuradima palju viina
Homme meil on, homme meil on

kuradima kova pohmakas
 
Ja hauskaa oli! Tietenkin. Ruokailun jälkeen meitä viihdytti Jaakko Saariluoma, jonka jälkeen poskilihakset olivat niin hapoilla, että myöhemmin en tiennyt että hymyilinkö vai irvistelinkö ihmisille. Stand up -komiikka on hyvin esitettynä aivan uskomattoman hulvattoman mahtavaa, mutta koomikon kynsiin joutuminen ei välttämättä niinkään. Vitsi vitsinä, mutta aika raakaa läppää Jaakko heitti parista eturivissä istuvasta mieshenkilöstä. Toinen ymmärsi huumorin, toinen ilmeestä päätellen ei. Jaakon lisäksi meille esiintyi Pop/Jazz-konservatorion mielettömän lahjakkaita opiskelijoita, jotka kyvyillään voisivat olla miljoona kertaa pidemmällä uransa kanssa kuin yksikään idols-tähti, mitenkään heitäkään väheksymättä.

Komeat avecit!


Vuosijuhlasta oli tarkoitus siirtyä jatkamaan iltaa Club Ahjoon, ja tämä onkin se osuus, josta tulee illan ainoa pitkä miinus. Meille toisin sanoen jaettiin vuosijuhlassa fiksusti vapaalippuja paikkaan, jonka ikäraja oli 24 vuotta. Selkkauksen jälkeen pääsimme kuin pääsimmekin lopulta sisälle, mutta itselleni toi moka aiheutti jo sen verran ärtymystä, että sen ja väsymyksen ansiosta todettiin, että taitaa olla parempi lähteä kotiin päin. Ahjo ei muutenkaan oikein iskenyt itselleni, ymmärrän kyllä ikärajan. Juoksin nappaamaan ensimmäisen taksin oven edestä ja aamulla olin jälleen iloinen pitkistä yöunista - työt kutsui. Niinkuin aina.

Ilta sisälsi paljon naurua, vähän tanssia, jonkin verran laulua ja paljon hyvää mieltä. Itselläni oli pullat hyvin uunissa, avecini osasi huomioida hameen laahukset ja muut asiaan kuuluvat kohteliaisuudet ja muukin porukka oli mitä parhainta seuraa. Kiitos! <3




Ps. loppuun laitettava tämä kaikista edustavin hellittelykuva....

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti