M.´s place

Jopas on taas päiviä vierähtänyt viime postauksesta.. Olen potenut siitä hirveän huonoa omatuntoa!
Kesäloma juhannuksineen oli ja meni ja tämä tyttö on taas sorvin äärellä, jos niin voi sanoa.
Pitää kyllä sanoa, että kaksi viikkoa on naurettavan lyhyt aika lomaan ja rentoutumiseen. Se meni yhdessä hujauksessa ja nyt ihmettelen, että mitä kummaa tein kaikki päivät. Ainakin seuraavaa:

Eräänä kesäisenä torstaina houkuttelin poikaystävänikin töistä ennen aikojaan lähtemään mukaani ulos paahteeseen. Suuntasimme hietsuun auringonottoon frisbee kainalossa ja rantapyyhkeet toisessa. Jos väittäisin, että kävin uimassa, valehtelisin. Jos sanon, että kastauduin kaksi sekuntia samaan aikaan täysillä kiljuen, en enää valehtele yhtään. Sitä paitsi olenhan talviturkin heittänyt jo kuukausi sitten! Uimassa ei sen useammin kesässä tarvitsekaan käydä. Eri asia on sitten, jos veden lämpötila on yli 27 astetta, sitten minäkin viihdyn.

Hietsussa muutaman tunnin lojumisen jälkeen nälkä yllätti, joten lähdimme noutamaan piknik-eväitä ja suuntasimme satamaan niitä nautiskelemaan. Piknik oli muuten aivan miellyttävä, lukuunottamatta yllämme parveilevaa lokkiparvea jonka pelkäsin vievän eväämme tai jotain vielä pahempaa...

Päivän päätteeksi raahasin vielä Mikon monkiin ja weekdaylle jotka katsastin nyt vasta ensimmäisen kerran! Weekday oli antoisa, olisin voinut kuluttaa pennin poikineen siihen putiikkiin, mutta säästeliäästi ostin vain mekon ja kengät, jotka pääsevät tännekin esittelyyn vähän myöhemmin.

Hyvä päivä sai loistavan päätöksen kun palasimme autolle ja joku urpo oli kolauttanut etupuskurin maan tasalle. Tälle tyypille suosittelisin taskuparkkitreeniä keilojen kanssa ennen kuin lähtee naarmuttamaan muiden autoja ahtaaseen keskustaan! Thanks. No, tuo murheenkryyni-opel on muutenkin huoltoa ja katsastusta vailla, jonka jälkeen myyn sen vaikka satasella pois, kuhan joku sen vaan ostaa.

Viime päivinä olen lähinnä panikoinut häistä. Luoja sentään.. Ymmärtäisin, jos kysymyksessä olisi omat häät. Toki on varmasti normaalia, että kanssaelän ystäväni jännitystä, mutta jos mulla on hirveä freak out samaan aikaan kun morsian ottaa ihan lungisti ilman stressiä, on jotain vähän pielessä, vai mitä? No, hymyssä suin kuitenkin, nämä häät ovat yksi tämän kesän kohokohtani <3 Pus.

Tiedän morsiamen lukevan blogiani, joten terpat vaan! Love u.

Mulla on niin paljon asiaa ettei kukaan niin paljon jaksa lukeakaan, joten se tästä tällä kertaa. Ystäväni David lähti btw eilen Espanjan beacheille tutustumaan mahdolliseen tulevaan asuinpaikkaansa! Mitä?! Eihän mekään sit voida tänne jäädä! Tiedän, että muutto pelkästään Helsinkiin oli hänellekin iso juttu, mut mitäs ihmettä tää sit on.. Ei auta muu kun pistää D asialle ja tehdä itse perässä... Eli hola español!