Happy, happy, happy

Lupasin palata kun jotain uutta kuuluu - ja nyt kuuluu. Istuttuamme nyt pankissa muutamaan kertaan ja asioituamme neljän eri virkailijan kanssa, saimme laina-asian kuntoon ja viittä vailla virallisesti ollaan elämämme velkaa valtiolle. Lopullinen lainalupaus saatiin kahdella takaajalla, vaikka aluksi Nordea uhitteli, että reaalivakuus tulee olla ennen kuin tippuu lanttiakaan. No, ei ole taloja ja kesämökkejä joita pantata, mutta onneksi on ihanat vanhemmat, jotka laittavat itsensä likoon kakaransa puolesta :) Seuraavaksi olisi katsastaa vielä jokunen asunto ja mahdollisesti lähteä tekemään tarjousta, yksi silmäterä sijaitsee Helsingin Vesalassa, tämä rivarin pätkä on kuitenkin tarjouskauppakohde, joten nyt ei auta kuin seurata miten korkeaksi hinta lopulta muodostuu. Kohteesta ei ole vielä yhtään tarjousta ja asunto on ollut myytävänä muutamia viikkoja. Lähtöhinta on inhimillinen. Budjettimme sallii 10% korotuksen, mutta jos menee hullutteluksi, ei auta kuin etsiä uusi. Toiveikkaana luultavasti kuitenkin lähdetään tarjousta tekemään, kuhan M palaa kisareissultaan. Tästä linkistä voit kurkata mitä meillä on mielessä.

Ja jottei hyvät uutiset loppuisi tähän, täytyy olla riemuidiootti ja hehkuttaa täälläkin, että varasin eilen extempore meille viikon matkan Hurghadaan, Egyptiin 15.8! Reilu kaksi viikkoa ja sitten ollaan snorklaamassa delfiinien kanssa ja hyvällä tuurilla vähän ihmettelemässä Gizan pyramidejakin. Lämmintäkin siellä vissiin on, viime päivinä +39. Oh la la. Eipä silti sillä, että täällä Suomessakaan olisi palellut.. Mut tässä sitten se viikon yhteinen loma, josta oli puhetta! Ainakin on vähän erilaiset maisemat. Oon aivan täpinöissä.

Ja jos nyt vielä saa mainita, niin Dna Kauppa palkitsee meitä myyjiä Rantasipin kylpyläviikonlopulla, Amen. Kumppaninkin saa ottaa mukaan, lahjakortti on kahdelle. Jei!

(Kävin myös eilen maailman parhaassa hieronnassa, mutta en kirjoita sitä tähän, koska näin monta hyvää asiaa kerralla on pakko tarkoittaa pikaista epäonnea jossakin asiassa)

Tänään aamulla heräsin puoli kahdeksalta siihen, että yläkerrassa ilmeisesti juoksi norsulauma, tai sitten joku ampui ilmakolla pikkulintuja viereiseltä parvekkeelta (oma oveni oli sisällä vallitsevan tropiikin vuoksi auki). Unenpöpperöissäni en tiedä kumpaa meteli enemmän muistutti, mutta ainakaan en saanut enää nukuttua. Soittelin Tanskaan hyvät huomenet ja herättelin itseäni kylmällä suihkulla ja batteryllä. Kaveri Harjavallasta oli käymässä nurkilla, kun heitti jonkun matkalaisen lentokentälle. Käväistiin Jumbossa aamukahvilla, jonka jälkeen vielä kodin kautta lähdin lopulta riutumaan iltavuoroon. Nyt, yhdeksää tuntia myöhemmin olen iloinen siitä, että selvisin jälleen yhden päivän myymälässämme, jossa ilmastointi ei toimi. Muistan varmasti huomauttaa tästä joka päivä, valittaa kuumuudesta ja suurieleisesti näyttää tuskastuneelta, kun hikikarpalot valuvat pitkin selkärankaa. Tänään meille jo luvattiin tuuletin. Toimitusajasta ei tietoa.

Tänään enää ohjelmassa jälkimmäinen puolikas Polly tuli kuvioihin -leffasta, joka eilen jäi kesken (kuka sen sijaan tulisi pesemään pyykkini?). Hyvää yötä!

It´s never good

Nyt on aika tarttua härkää sarvista. Bloggailu viime aikoina on tuntunut ylitsepääsemättömän vaikealta, niinpä en ole itseäni siihen pakottanut. Syitä on monia, päällimäisenä mielessä sää, joka on pitänyt poissa koneen ääreltä. Lisäksi yksi syy on muun muassa se, ettei yksikään mukavista hetkistä ole tallentunut kameraan (miksiköhän mulla ylipäätään on sellainen, huoh) ja kuvattomat postaukset on tylsiä. Nyt sellainen on kuitenkin tulossa. Päivä päivältä bloggaamisen on myös tehnyt vaikeammaksi se, että kivoja juttuja on kasaantunut tältä ajalta niin paljon, etten enää tiedä mistä alottaisin. Nyt kuitenkin paremman puutteessa alan purkamaan tätä vyyhtiä jostakin päästä. Kaikista näistä viikoista ja päivistä siis juuri tämä hetki on paras, klo 00:08.

Kesä on mennyt ihan mieletöntä vauhtia ja taas on puolet niistä asioista jäänyt tekemättä, mitä joka kevät vannon tekeväni. Aina naivisti kuvittelen, että kesällä on aikaa käydä ulkomailla, mökillä, lintsillä, nähdä kavereita, viettää leppoisia lomapäiviä perheen kanssa sekä laatuaikaa poikaystävän kanssa, löhötä rannalla, uida, syödä jäätelöä ja nauttia auringosta. Kaikkeen tähän ei mitenkään löydy aikaa - töitä tehdessä sen sijaan on vierähtänyt tunti jos toinenkin. Ajateltiin kuitenkin Mikon kanssa pitää yhteinen viikon loma elokuun puolella ja karata jonnekin kauas, ehkä kahdestaan, ehkä kavereiden kanssa.

Ollaan kuitenkin onnistuttu käymään pari kertaa Eura-Harjavalta-Pori -akselilla, jopa kahtena peräkkäisenä viikonloppuna! Sopivassa suhteessa tuli nähtyä kavereita, perhettä ja vähän kartingiakin - tietty. Suomen kisat ovat toimineet treeninä Tanskassa ensi viikolla käytävään EM-osakilpailuun, johon M starttaa tiistaina. Mä jään tällä kertaa rannalle ruikuttamaan, parempi tehdä töitä välillä. Toukokuinen Espanjan reissu rokottaa pankkitiliä edelleen. Thyn sijaan suuntaan ensi viikonloppuna Alavudelle, ilman moottoriurheilua ei mene tämäkään viikonloppu, laji vaan vaihtuu motocrossiin! Sitä ennen vielä viikko ahkerasti töitä ja pari kivaakin juttua, mm. asuntonäyttö sunnuntaina :) Asiasta lisää kuhan jotain merkittävää tapahtuu, mutta alustavasti lainalupaus on saatu, nyt pitää löytää sopiva koti ja sitten matka jatkuu.

Kyllä mä oon haavellut siitä omasta pihapläntistä (etenkin viime päivinä, kun sisätiloissa oleminen on tuskaakin tuskaisempaa), jossa vois istahtaa kuuman kesäpäivän päätteeksi grillailemaan ja jossa vois kasvattaa ihan ikiomat raparperit. Voi kun säästyttäis mutkilta matkassa ja löydettäis näistä tämänhetkisistä potentiaalisista vaihtoehdoista itsellemme koti. Rivitalokoti. Luksusta.Ollaan tälläkin viikolla käyty ihailemassa jo monen kaverin isoa pihaa, ulkokeittiötä, marjapuskia, omenapuita ja istutuksia, puhumattakaan siitä, miten kateellinen olen äidin ja isän raparpereistä. Kerrostalossa asuessa alkaa kaipaamaan sitä helvetillistä hommaa, joka oman pihan kunnossa pitämisessä on! Odotan, että pääsen koristamaan omat terassinpieleni silkkikukilla ;)

Tänään tuli lusittua kahdeksan tuntia töissä, enkä muista koska viimeksi työnteko olis maistunut näin puulta. Motivaatio loistaa poissaolollaan, enkä suinkaan ole ainoa jolla on tällaisia fiiliksiä. Ilma ulkona ja ilmastoinnin puute sisällä ei paranna asiaa, pää on ihan pehmee.. Niin meillä myyjillä, että parin päivän kokemuksien perusteella asiakkaillakin. Anteeks, mut on ollut ihan karseeta. Toivon vaan, että satais oikein kunnolla, vaikka akkoja taivaalta. Ehkä se vähän virkistäisi. Hiostava ja painostava ilma ei saa aikaan muuta kuin päänsäryn. Kai tää olis ihan kivaa, jos olis loma. Nyt tästä kuumuudesta vaan jaksaa jatkuvasti inistä, vaikka siitä kuulemma pitäisi olla iloinen. Niitä akkoja, kiitos. Lisää valitusta tulossa sitten kun talvi lähestyy. Aina on liian kuuma tai kylmä.

Töiden jälkeen suunnattiin Tikkurilaan Espanjan tuttujen luokse, tarkoituksena istahtaa hetkeksi alas ja lähteä vielä sen parituntisen jälkeen punttikselle. No, kotiuduimme noin tunti sitten, joten ei mennyt ihan suunnitellusti. Sen verran kivaa oli, ettei vaan malttanut :) Jäi sitten punttisalit, suihkun (ja bloggerin) kautta nukkumaan! Huomenna piti olla vapaa, mutta lupasin mennä pariksi tunniksi duuniin. Tällasia mielenhäiriöitä tämä helle sitten aiheuttaa.